{"id":259,"date":"2023-01-11T17:36:12","date_gmt":"2023-01-11T15:36:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.korpiveikot.com\/?page_id=259"},"modified":"2023-01-11T17:36:12","modified_gmt":"2023-01-11T15:36:12","slug":"niinimaen-korpi-veikot-60-vuotta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.korpiveikot.com\/?page_id=259","title":{"rendered":"Niinim\u00e4en Korpi-Veikot 60-vuotta"},"content":{"rendered":"\n

NIINIM\u00c4EN KORPI-VEIKOT R.Y. 1962 – 2022<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Historiikki<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yleist\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 1950-luvulla ja 1960-luvun alkupuolella mets\u00e4stys koettiin melko vapaaksi.  Mets\u00e4stysaikoja noudatettiin, mutta riistam\u00e4\u00e4rien ja mets\u00e4stysalueiden suhteen ei oltu kovinkaan tarkkoja.  Meininki oli sellainen, ett\u00e4 jos joku ei ollut erityisesti kielt\u00e4nyt mets\u00e4styst\u00e4 maillaan oli siell\u00e4 mets\u00e4st\u00e4minen sallittua.  Niinh\u00e4n se oli aina ollut.  Riistan hoito ei tainnut tulla monenkaan mieleen.<\/p>\n\n\n\n

Varsinkin 1960-luvun alkupuolella mets\u00e4stys alkoi j\u00e4rkev\u00f6ity\u00e4.  Vuonna 1962 perustettiin Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4in Keskusj\u00e4rjest\u00f6.  Sen alaisuudessa toimi 15 riistanhoitopiiri\u00e4, jotka oli muodostettu l\u00e4hinn\u00e4 vanhan l\u00e4\u00e4nijaon mukaisesti,  ja ne puolestaan oli jaettu riistanhoitoyhdistyksiin.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4in keskusj\u00e4rjest\u00f6n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli turvata mets\u00e4styksen jatkuvuus kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n periaatteiden mukaisesti ja edist\u00e4\u00e4 tarkoituksenmukaista mets\u00e4styst\u00e4 ja riistanhoitoa.  J\u00e4rjest\u00f6n laissa m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt teht\u00e4v\u00e4t olivat:<\/p>\n\n\n\n

-kehitt\u00e4\u00e4 mets\u00e4styst\u00e4, riistanhoitoa ja suorittaa riistanhoidon kokeilua<\/p>\n\n\n\n

-edist\u00e4\u00e4 mets\u00e4styst\u00e4 ja riistanhoitoa koskevaa koulutusta ja neuvontaa<\/p>\n\n\n\n

-ohjata ja valvoa riistanhoitopiirien toimintaa<\/p>\n\n\n\n

-suorittaa  Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 suorittaa muut sille lain mukaan kuuluvat teht\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4rjest\u00f6 julkaisi jo tuolloin Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-lehte\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 organisaatiolla, joka lakkautettiin v. 2011 jolloin siit\u00e4 riistanhoitopiirien kanssa muodostettiin  Suomen Riistakeskus, oli suuri merkitys siihen, ett\u00e4 Suomeen alettiin perustamaan mets\u00e4stysseuroja kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla ja se ohjasi niiden toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

Niinim\u00e4en Korpi-Veikkojen perustaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tiistaina 26.6.1962 Nevalan taloon kokoontui joukko niinim\u00e4kisi\u00e4 miehi\u00e4 perustamaan Niinim\u00e4elle mets\u00e4stysseuraa.  N\u00e4m\u00e4 miehet olivat Aku Tikka, Esko Tikka, Olavi Matilainen, Lauri Varis, Viljo Varis, Matti Manninen (Jokela), Pentti Manninen, Eero Lehtom\u00e4ki, Artturi Manninen, Arvi K\u00e4rkk\u00e4inen  ja Eero Kurki.  Paikalle oli tullut my\u00f6s riistap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 L.Mikkola, joka oli avannut kokouksen ja toiminut sen puheenjohtajana.  Sihteerin\u00e4 oli toiminut V.A.K\u00f6nonen, joka, samoin kuin Mikkolakin lienee olleen riistanhoitopiirin miehi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kokouksessa oli p\u00e4\u00e4tetty perustaa mets\u00e4stysseura nimelt\u00e4 Niinim\u00e4en Korpi-Veikot.<\/p>\n\n\n\n

Tehdyn p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan uusiksi j\u00e4seniksi seuraan otetaan maanomistajat,  heid\u00e4n perheenj\u00e4senet sek\u00e4 alueella asuvat.  Liittymismaksuksi oli p\u00e4\u00e4tetty 300 markkaa ja vuosimaksuksi 200 markkaa.<\/p>\n\n\n\n

Kokouksessa oli luettu mallis\u00e4\u00e4nn\u00f6t, jotka oli ollut jo silloin olemassa.<\/p>\n\n\n\n

Johtokuntaan oli valittu Olavi Matilainen (pj), Pentti Manninen (sihteeri ja taloudenhoitaja), Viljo Varis, Eero Lehtom\u00e4ki, Esko Tikka ja Matti Manninen.  P\u00f6yt\u00e4kirjan tarkastajiksi oli valittu Artturi Manninen ja Olavi Matilainen.<\/p>\n\n\n\n

On onnekasta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n perustavan kokouksen p\u00f6yt\u00e4kirja l\u00f6ytyi.  My\u00f6hempi\u00e4 seuran toimintaan liittyvi\u00e4 vanhoja asiakirjoja ei ole kaikkia l\u00f6ytynyt, joten t\u00e4m\u00e4n historiikin kirjoittamisessa turvaudutaan osin miesmuistiin.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin seura rekister\u00f6itiin, jolloin siit\u00e4 tuli Niinim\u00e4en Korpi-Veikot  r.y.  Nykyisin siihen kuuluu jo yli kahdeksankymment\u00e4 j\u00e4sent\u00e4 ja maita sille on vuokrattu yli 5000 hehtaaria.  Vanhin seuran j\u00e4sen on v. 1928 syntynyt kunniaj\u00e4sen Matti Manninen (Turpeela)<\/p>\n\n\n\n

Kerrotaan, ett\u00e4 pian seuran perustamisen j\u00e4lkeen Niinim\u00e4en kauppaan oli tullut mies, joka oli puhunut mukavia ja seurannut tarkoin kaupassa olleiden miesasiakkaiden keskusteluja.  Sitten h\u00e4n oli kysynyt, ett\u00e4 miss\u00e4 asuu Korpi-Veikkojen puheenjohtaja Olavi Matilainen ja mennyt tapaamaan Olavia Reittulaan.  Kun Olavi ei ollut kotona, oli mies mennyt Nevalaan tapaamaan Korpi-Veikkojen varapuheenjohtajaa Aku Tikkaa.  Siell\u00e4 oli selvinnyt, ett\u00e4 mies oli Supon etsiv\u00e4, ja ilmeisesti h\u00e4nen k\u00e4yntins\u00e4 p\u00e4\u00e4asiallisena tarkoituksenaan oli ollut selvitt\u00e4\u00e4, onko mets\u00e4stysseura perustettu Suojeluskunta-hengess\u00e4.  Silloin Puna-Valpon j\u00e4lkimainingeissa elettiin viel\u00e4 sellaisia aikoja.<\/p>\n\n\n\n

Seuran harrastus- ja urheilutoiminta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Savikiekkoammunta oliheti alusta l\u00e4htien vahvasti mukana seuran toiminnassa.<\/p>\n\n\n\n

Savikiekkoratoja kyh\u00e4iltiin niihin aikoihin miltei jokaiseen kyl\u00e4\u00e4n soille, pelloille, taimikkoaukuille tms.  Niin tehtiin my\u00f6s Niinim\u00e4ell\u00e4.  Korpi-Veikkojen ensimm\u00e4inen kiekonheitin oli vanhoista osista koottu, ja jousi siihen oli otettu Deeringin niittokoneesta.  Mets\u00e4styshaulikoiden piippuja oli sorvailtu v\u00e4ljemmiksi paremmin kiekkoammuntaan sopivaksi, ja olipa jotkut sahanneet rautasahalla mets\u00e4styshaulikkonsa piipun suusta supistukset pois.  My\u00f6s haulikoiden peri\u00e4 oli muokkailtu nopeaan olallevetoon  ja poskelle paremmin sopivaksi.  Vakituisen ampumapaikan puuttuessa kiekkoja Niinim\u00e4ell\u00e4 ammuttiin ainakin Siimeksen luona puulaanissa, Reittulan pellolla, Nevalan pellolla, Syrj\u00e4l\u00e4n pellolla, Syrj\u00e4l\u00e4n pihassa, Turpeelan pellolla ja Kumpulan mets\u00e4aukiolla.  Paikan valinnassa oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ohiammuttu kiekko putosi pehme\u00e4\u00e4n maastoon rikkoutumatta, jolloin kiekkoja voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudelleen. <\/p>\n\n\n\n

Ampumataidot kehittyiv\u00e4t, ja sen my\u00f6t\u00e4 alkoi tulla kilpailumenestyst\u00e4.  Moni Korpi-Veikkojen ampujista on ollut voittamassa pit\u00e4j\u00e4nmestaruuksia joukkuekilpailussa,  ja v. 1964 Pentti R\u00f6nkk\u00f6 voitti pit\u00e4j\u00e4nmestaruuden niin skeetiss\u00e4 kuin riistapolkukilpailussakin.<\/p>\n\n\n\n

Kajaanissa pidetyss\u00e4 piirin mestaruuskisoissa Korpi-Veikoista Pyh\u00e4j\u00e4rve\u00e4 riistapolkukilpailussa edustivat Pentti R\u00f6nkk\u00f6 ja Kaino Lehtom\u00e4ki saavuttaen toisen sijan.<\/p>\n\n\n\n

Alkuaikojen parhaan kilpailumenestyksen riistapolkukilpailussa sai osakseen Kaino Lehtom\u00e4ki saavuttamalla Oulun piirin joukkueessa SM-hopeaa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1976 perustettiin Keski-Pohjan piiri, ja Korpi-Veikot liittyi siihen alusta l\u00e4htien. Sen j\u00e4lkeen Sirpa Matilaisen saavuttama Sm-pronssi on haulikkolajeissa paras saavutus.   Hirvi- ja luodikkoammunnoisaa Korpi-Veikkoja edustivat Esko Tikka, Markus Manninen ja Osmo Ylisuvanto.<\/p>\n\n\n\n

Hirvenhiihtokilpailujen j\u00e4rjest\u00e4minen Niinim\u00e4ell\u00e4 aloitettiin v. 1976.  Parhaimmillaan kilpailuissa on ollut jopa 150 kilpailijaa.  Nykyisin on vakiintunut kahden hirvenhiihto tai -juoksukilpailun j\u00e4rjest\u00e4minen vuosittain.<\/p>\n\n\n\n

Hirvenhiihdossa parhaan menestyksen on saavuttanut seuramme kasvatti Pertti Varis voittamalla v. 1985 Suomen mestaruuden. <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s Tarja Variksen (Karjalainen) Sm-pronssi v. 1994 on erinomainen saavutus.<\/p>\n\n\n\n

Suomen- ja piirin mestruuskilpailuista ovat vuosien varrella saaneet mitaleja Pertin ja Tarjan lis\u00e4ksi viesti- ja joukkuekilpailuissa Eero Tikka, Tuomo Huuskonen, Markus Manninen ja Osmo Ylisuvanto.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s seuran urheiluj\u00e4senet Teuvo Kulju, Marja Kulju, Helena Jussinniemi, Jouko Heinonen ja Sari H\u00e4rk\u00f6nen ovat saaneet hirvenhiihdossa ja -juoksussa lukuisia Sm- ja Pm- mitaleja.<\/p>\n\n\n\n

Hirven mets\u00e4stys<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4stysseuran perustamisen alkuvuosina mets\u00e4stys oli p\u00e4\u00e4asiassa pienriistan mets\u00e4styst\u00e4.  Kanalintuja oli runsaasti, mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t nuoria ja jalkavia, hirvi\u00e4 v\u00e4h\u00e4n – tuosta se johtui.  Vuosien my\u00f6t\u00e4 riistakannoissa tapahtui muuttumista.  Mets\u00e4t muuttuivat hirvi\u00e4 suosiviksi ja hirvikanta kasvoi vuosi vuodelta joitakin taantumavuosia lukuunottamatta.  Samalla kanalintukannat, etenkin metsokanta, pieneni.  Hirven mets\u00e4styksen osuus alkoi pikkuhiljaa korostua.<\/p>\n\n\n\n

Jo ennen mets\u00e4stysseuran perustamista niinim\u00e4kiset olivat mets\u00e4st\u00e4neet hirvi\u00e4.  Kerrotaan, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 kuulakkaana syysaamuna  Aku Tikka oli kuullut pihallaan, kun paajakkaper\u00e4l\u00e4iset olivat ampuneet hirven.  Silloin  h\u00e4n oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 ensi syksyn\u00e4 meill\u00e4kin mets\u00e4stet\u00e4\u00e4n hirvia.<\/p>\n\n\n\n

Oli hankittu maanvuokrasopimuksia noin 3000 hehtaaria, joista merkitt\u00e4vin vuokraus oli ollut Peuranmaan n. 600 hehtaaria.<\/p>\n\n\n\n

Niinp\u00e4 seuraavana syksyn\u00e4  Aku Tikan hirviseurue, johon Aku Tikan lis\u00e4ksi kuuluivat Veikko Huuskonen, Veikko Matilainen, Olavi Matilainen, Viljo Varis, Esko Tikka ja Eero Tikka, aloitti hirven mets\u00e4styksen Olavi Matilainen johtamana 16.10.1959.  Lupa oli saatu yhdelle hirvelle.  Vaikka hirven mets\u00e4styksest\u00e4 kuluneiden vuosikymmenten aikana voisi kertoa tarinoita paljonkin, t\u00e4t\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 mets\u00e4styst\u00e4 vuonna 1959 on syyt\u00e4 tarkastella tarkemmin.  Silloin hirvi\u00e4 oli eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n.  Muutaman hirven j\u00e4ljet oli n\u00e4hty, mutta ne olivat j\u00e4tt\u00e4neet l\u00e4pikulkuhirvet.  Lintunevalle hyv\u00e4lle kulkupaikalle oli rekennettu vartiokoju.  Kerrotaan, ett\u00e4 Olavi Matilainen oli ollut hirvipassissa yht\u00e4jaksoisesti 14 tuntia, ja Veikko Matilainenkin oli passissa ollessaan lueskellut monta romaania.  Olipa k\u00e4ynyt niinkin, ett\u00e4 Esko Tikka oli poistunut vartiopaikaltaan kotiinsa kahville ja palattuaan todennut, ett\u00e4 kojun vieress\u00e4 oli hirven j\u00e4ljet,  mutta my\u00f6s sen per\u00e4ss\u00e4 kulkeneen miehen j\u00e4ljet.  Pesos Jallu Komulta oli j\u00e4ljitt\u00e4nyt hirve\u00e4 meiningill\u00e4, ett\u00e4 kyll\u00e4 se siit\u00e4 takaisin k\u00e4\u00e4ntyy.  Ei ollut k\u00e4\u00e4ntynyt, ja Jallu oli loppujen lopuksi joutunut palaamaan Rillankivelt\u00e4 postiautolla.  Marraskuu oli jo loppumaisillaan, kun Niinim\u00e4entiet\u00e4 rakentamassa ollut Viljo Varis huomasi kahvivett\u00e4 hakiessaan hirven j\u00e4ljet.  Oli tehty sotasuunnitelma.  Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 miehet meniv\u00e4t passiin ja hyv\u00e4jalkainen Viljo l\u00e4hti hirven per\u00e4\u00e4n.  Hirvi teki lenkin kaukana Rantasyd\u00e4nmaalla, mutta l\u00e4hti palaamaan, ja kohta kuuluikin Lintunevalta kiv\u00e4\u00e4rin pauketta.  Olavi Matilainen oli ampunut seurueen ensimm\u00e4isen hirven, nelipiikkisen uroksen.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4stys jatkui Aku Tikan hirviseurueen nimell\u00e4 vuoteen 1969 asti.  Vuosina  1963 ja -64 kaatolupia saatiin yhdelle hirvelle.  Vuosina 1965, -66 ja -67 oli kaatoluvat yhdelle hirvelle, mutta kaatoja ei saatu.  Vuonna 1968 oli my\u00f6s yhden hirven kaatolupa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1969 Aku Tikan hirviseurue ja Komu-Rannan Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t mets\u00e4stiv\u00e4t yhdess\u00e4.  Lupa oli j\u00e4lleen yhden hirven kaatoon.  Silloin haavoittuneen hirven l\u00f6yt\u00e4miseen k\u00e4ytettiin ensimm\u00e4isen kerran koiraa, jonka avulla hirvi saatiinkin kaadettua.   Seurueen johtajina toimivat  tuolloin Tauno Vuohtoniemi  ja Esko Tikka.<\/p>\n\n\n\n

Vuosina 1970 ja -71 hirvi oli rauhoitettu.  Vuonna 1972 hirven mets\u00e4stys siirtyi Korpi-Veikoille, ja mets\u00e4styst\u00e4 jatkettiin edelleen Komu-Rannan Mets\u00e4st\u00e4jien kanssa  aina vuoteen 1984 saakka.  Erkaantumiseen vaikuttivat suuret kaatolupam\u00e4\u00e4r\u00e4t ja koirien tulo, joka syrj\u00e4ytti pikkuhiljaa siihen asti huutaen ja kalikoita kolistaen tapahtuneen miesajon.  Koiria oli alussa Kaino Lehtom\u00e4en Rakke, Tapio Mannisen Kimi, Matti Mannisen Myrsky ja Eero Tikan Raiku.  Koirat muuttivat mets\u00e4styst\u00e4 radikaalisti.  En\u00e4\u00e4 ei kuulunut ajomiesten kalikoiden kolketta ja l\u00e4hestyv\u00e4\u00e4 huutoa, kuten Lassi Puron \u201dmit\u00e4 sin\u00e4 siin\u00e4 makaat, yl\u00f6s siit\u00e4, ala menn\u00e4 jo\u201d, vaan koirien l\u00e4hestyv\u00e4\u00e4 haukkua, joka oli viel\u00e4kin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin eritt\u00e4in innokkaat koiramiehet Unto Varis, Pertti Varis, Markus Manninen ja  Ari Ruotsalainen ovat ansiokkaasti tuoneet jahtiin itsekukin useitakin koiria – k\u00e4ytt\u00f6valioita miltei poikkeuksetta.  My\u00f6s Ahti Heinosella on nykyisin nuori k\u00e4ytt\u00f6valio.  N\u00e4m\u00e4 miehet ovat olleet aktiivisesti mukana Korpi-Veikkojen alueella kerran vuodessa j\u00e4rjestett\u00e4viss\u00e4 hirvenhaukkukokeissa.  My\u00f6s Jukka Tantulla on ollut kaksi hirvikoiraa.<\/p>\n\n\n\n

Vuosien aikana hirven mets\u00e4stys on muuttunut valtavasti.  Nyt mets\u00e4autotiet helpottavat hirvenj\u00e4lkien etsint\u00e4\u00e4, passeihin siirtymist\u00e4 ja turvallista ampumista niiden varsille tehdyilt\u00e4 ampumalavoilta.  Yll\u00e4mme on mets\u00e4styspuvut, jotka siet\u00e4v\u00e4t huonotkin s\u00e4\u00e4olot.  Aseemme ovat tarkkoja ja tehokkaita.  Mets\u00e4st\u00e4jien keskin\u00e4iseen yhteydenpitoon on radiopuhelimet ja k\u00e4nnyk\u00e4t.  Koirilla on tutkat, joten niiden liikkumista ja jopa haukkumista voi itse kukin seurata k\u00e4nnyk\u00e4st\u00e4\u00e4n.  Hirvi\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarvitse nylke\u00e4 ja paloitella miss\u00e4 tahansa, vaan sit\u00e4 varten on nylkyvaja, kylmi\u00f6 ja hygieeniset tilat paloitteluun.  Mets\u00e4stys kaiken kaikkiaan on muuttunut ammattimaisemmaksi kokemuksen ja kehittyneen johtamisen my\u00f6t\u00e4.  Onko tuo jo liiankin helppoa, kuulee joskus kysytt\u00e4v\u00e4n.  Ei se sit\u00e4 kuitenkaan ole.  Maailma on muuttunut kuluneina vuosikymmenin\u00e4 kaikilta osin, miksi ei sitten hirven mets\u00e4styskin.  Mutta kuitenkin meid\u00e4n on hyv\u00e4 muistella sit\u00e4kin, millaisia olivat ne hirvimiehet, jotka vuonna 1959 istuivat passissa jopa 14 tuntia tai romaaneja pitk\u00e4ss\u00e4 passissa ajankulukseen lukien tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lainkaan, miss\u00e4 ajomies menee sen ainoan hirven per\u00e4ss\u00e4, jonka j\u00e4ljet oli kovan etsimisen j\u00e4lkeen l\u00f6ydetty.  Tuo se on kysynyt miehilt\u00e4 vahvaa uskoa, ja heit\u00e4 on kunnioitettava.<\/p>\n\n\n\n

Korpi-Veikoissa hirvi\u00e4 mets\u00e4st\u00e4\u00e4 aktiivisesti noin 20 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4\u00e4 pienin vuosittaisin vaihteluin.  T\u00e4m\u00e4 porukka on pysynyt l\u00e4hes samana vuosikymmenet.  Sen keski-ik\u00e4 l\u00e4hentelee jo seitsem\u00e4\u00e4kymment\u00e4.  Siihen kuuluu my\u00f6s kaksi naista, pidemp\u00e4\u00e4n jo mets\u00e4st\u00e4nyt Alli Vesterinen  ja uusi aloitteleva tulokas Pinja Varis.  Porukkaa johtaa jo ikonisen aseman pitk\u00e4aikaisella johtajuudella saavuttanut Unto Varis ja varajohtajina toimivat Markus Manninen, Pertti Varis ja Jouni Manninen.  Johtajistossa ei ole juurikaan tapahtunut muutoksia, mik\u00e4 kuvastaa porukan keskin\u00e4ist\u00e4 luottamusta ja hyv\u00e4\u00e4 yhteishenke\u00e4.  Mainittakoon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 hirviporukka on ja on ollut eritt\u00e4in aktiivinen seuran muussakin toiminnassa, erityisesti erilaisissa talkoissa.<\/p>\n\n\n\n

Hirvi\u00e4 Korpi-Veikkojen hirviporukka on n\u00e4in\u00e4 vuosina kaatanut arviolta kolmisensataa.  Siit\u00e4 kaikesta saisi runsaasti tarinoita, mutta todettakoon vain, ett\u00e4  jokainen on kaatonsa saanut.<\/p>\n\n\n\n

Seuran j\u00e4senille, maanomistajille ja naapuriseurojen edustajille Korpi-Veikot on j\u00e4rjest\u00e4nyt syksyisin hirvipeijaiset.  Se on viel\u00e4kin odotettu tapahtuma, vaikka en\u00e4\u00e4 niit\u00e4 ei j\u00e4rjestet\u00e4k\u00e4\u00e4n niin suurimuotoisina kuin aiempina vuosina, jolloin niiss\u00e4 esitettiin ohjelmaa ja tanssittiin el\u00e4v\u00e4n musiikin tahdissa.  Moni muistaa hyvin viel\u00e4kin ne lukuisat Rytyper\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4kerhon nauruhermoja kutkuttavat esitykset,  joiden p\u00e4\u00e4n\u00e4yttelij\u00f6in\u00e4 olivat Unto Harakka (Unto Varis), Kutju-Paavo (Tuomo Ruotsalainen) ja Pentti Matala (Pentti Manninen).  Niiss\u00e4 esityksiss\u00e4 k\u00e4sikirjoitus taisi muokkautua lopulliseen muotoonsa vasta esitysten aikana, mutta noilta luonnen\u00e4ytelij\u00f6ilt\u00e4 sekin onnistui.<\/p>\n\n\n\n

Muu mets\u00e4stys<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4styksen  <\/strong>jatkuvuudenturvaamiseksi kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n periaatteen mukaisesti seura rajoittaa tarvittaessa pienriistan mets\u00e4styst\u00e4 saaliskiinti\u00f6in, rauhoituksin, rauhoitusaluein ja tarvittaessa jopa lyhent\u00e4en Riistakeskuksen alueelle s\u00e4\u00e4t\u00e4mi\u00e4 mets\u00e4stysaikoja.  Seuran p\u00e4\u00e4t\u00f6kset perustuvat alueen riistakolmiolaskennassa tehtyihin riistahavaintoihin. N\u00e4m\u00e4 seuran tekem\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset koskevat l\u00e4hinn\u00e4 kanalintuja ja j\u00e4niksi\u00e4, mutta nykyisin my\u00f6s kauriita.<\/p>\n\n\n\n

Verrattuna aiempiin vuosikymmeniin kanalintujen mets\u00e4stys on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.  Suurimpana vaikuttajana siihen lienee mets\u00e4st\u00e4jien korkea ik\u00e4rakenne.  My\u00f6s j\u00e4niksen mets\u00e4stys on nykyisin aiempaa huomattavasti v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4, vaikka vuosittaiset j\u00e4niskannat ovat merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4\u00e4ntyneet ja kest\u00e4isi paljon nykyist\u00e4 suuremman verotuksen.  Seuran alueella on nykyisin vain muutama j\u00e4nist\u00e4 ajava koira, kun niit\u00e4 takavuosina oli l\u00e4hes jokaisessa talossa.<\/p>\n\n\n\n

Uusia el\u00e4inlajeja on tullut.  Supikoira ja minkki, pahoja riistakannan tuholaisia kumpikin, ovat olleet alueellamme n\u00e4\u00e4d\u00e4n lis\u00e4ksi jo vuosikymmeni\u00e4,  ja niill\u00e4 on kiistatta vaikutusta etenkin kanalintukantoihin.  Niiden pyydyst\u00e4mist\u00e4 pit\u00e4isi tehostaa merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Villisika, joskus isoinakin laumoina, on saanut meid\u00e4nkin seuran mets\u00e4st\u00e4ji\u00e4 vauhdilla liikkeelle yhdess\u00e4 naapuriseurojen mets\u00e4st\u00e4jien kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Suurpedoista ilves, karhu, ahma ja aika ajoin sudetkin ovat alueellamme.  Olemme voineet osallistua ilveksen kannanhoidolliseen mets\u00e4stykseen, kuten my\u00f6s karhun kannanhoidolliseen mets\u00e4stykseen Osmo Tikan porukassa, jossa joitakin seuramme mets\u00e4st\u00e4ji\u00e4 on ollut mukana.  Pyh\u00e4j\u00e4rven toinen ja Korpi-Veikkojen alueelle ensimm\u00e4inen karhu, joka oli kansan suussa ristitty Remuksi, kaadettiin 27.9.2020  Esko Heinosen kaatamana.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4it\u00e4 asioita ei kukaan olisi uskonut silloin, kun Korpi-Veikot 26.6.1962 perustettiin.<\/p>\n\n\n\n

Seuran muu toiminta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Korpi-Veikkojen puheenjohtajina ovat toimineet  Olavi Matilainen v. 1962-1978, Unto Varis v. 1979-1982, Timo Heinonen v. 1983-1985, Markku K\u00e4rkk\u00e4inen v. 1986-1993, Osmo Ylisuvanto v. 1994-2018 ja Ari Varis v. 2019 jatkaen edelleen.<\/p>\n\n\n\n

Sihteerin\u00e4 ovat toimineet Pentti Manninen v. 1962-1982, Markus Manninen v. 1983-2020 ja Sami Varis v. 2021 jatkaen edelleen.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1979 Korpi-Veikot osti Niinim\u00e4en Pienviljelij\u00e4yhdistykselt\u00e4 Siimeksen talon 2300 markan kauppahinnalla.  Talo oli p\u00e4\u00e4ssyt jo pahoin rappeutumaan, ja sit\u00e4 kunnostettiin talkoovoimin usean vuoden ajan.  Kunnostusta varten seura otti Osuuspankilta lainaa 15000 markkaa.  Samana vuonna Siimeksess\u00e4 alettiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n tansseja aika s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, joka jatkui aina vuoteen 2008 saakka.<\/p>\n\n\n\n

Pian Siimeksen oston j\u00e4lkeen tehtiin talon taakse vuokramaalle haulikkorata, johon my\u00f6hemmin hankittiin automaattilinko.  Silloin  jo voitiin ampua kaksoiskiekkojakin.  Radan kehitt\u00e4miseen Pyh\u00e4j\u00e4rven kunta my\u00f6nsi avustusta 7000 markkaa.  Vuonna 1985 seura teki t\u00e4lle alueelle n\u00e4ytt\u00f6suojan kiv\u00e4\u00e4riammuntaa varten.  N\u00e4m\u00e4 toimenpiteet mahdollistivat monipuolisen harjoitus- ja kilpailutoiminnan.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1986 seura teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Siimeksen laajennusosan rakentamisesta,  ja kiinteist\u00f6\u00f6n otettiin kunnan vesiliittym\u00e4.  Samana vuonna seuran alue oli ensimm\u00e4isen kerran haukkukoemaastona.<\/p>\n\n\n\n

Siimeksen laajennusosa, jossa keitti\u00f6, toteutettiin seuraavana vuonna 1987 Eero Hakalan urakoimana.  Laajennusta varten seura otti pankkilainan, jonka takuumiehin\u00e4 olivat seuran hallituksen j\u00e4senet.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1988 hirviporukka rakensi Siimeksen taakse nylkyvajan.  My\u00f6hemmin siihen tehtiin my\u00f6s kylmi\u00f6, jonka laitteet ostettiin k\u00e4ytettyn\u00e4  Pyh\u00e4j\u00e4rven kaupungilta.<\/p>\n\n\n\n

Kota rakennettiin Siimeksen taakse 1990-luvun alkupuolella.  Se on tullut eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4ksi etenkin hirviporukalle.  Sinne aamuisin kokoonnutaan, siell\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ruokatauot, siell\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n j\u00e4lkipelit, siell\u00e4 istutaan joskus iltaa kaverisuhteita lujittaen ja uusia kaverisuhteita luoden.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1990 Siimeksen salin puolelle laitettiin nykyinen l\u00e4mmitys.  Samana vuonna seura otti teht\u00e4v\u00e4kseen S\u00e4hk\u00f6sarjan kiinteist\u00f6n purkuty\u00f6t Pyh\u00e4salmessa  ja sai siit\u00e4 12000 markkaa. <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2003 seura teki radiopuhelimien yhteishankinnan kaikille hirvimiehille (25 kpl).<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2004 seura osti pienoishirviradan ja ilmakiv\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2007 seura osti tarjousten perusteella Pyh\u00e4j\u00e4rven kaupungilta Lossirannassa sijainneen hirsirakennuksen, joka purettiin, siirrettiin Siimekseen  ja rakennettiin saunaksi.<\/p>\n\n\n\n

Vuodesta 2013 alkaen seura on pit\u00e4nyt hirvenhaukkukokeet vuosittain. <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2014 Siimeksen  keitti\u00f6osaan hankittiin ilmal\u00e4mp\u00f6pumppu.<\/p>\n\n\n\n

Huomionarvoista on, ett\u00e4 kaikki nuo rakennus- ja kunnostusty\u00f6t Siimeksen laajennusosan rakentamista lukuun ottamatta on tehty talkooty\u00f6n\u00e4.  N\u00e4in Siimeksest\u00e4 on saatu keidas,  joka hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 er\u00e4miehi\u00e4 ja kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 monin tavoin.<\/p>\n\n\n\n

Seuran nykytila<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Korpi-Veikkojen asiat ovat t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 tolalla.  Sen talous on kunnossa.  Kaikki tarvittava on hankittu ja pidetty kunnossa.  Sen toiminta jatkuu edelleen vire\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Niinim\u00e4en Korpi-Veikot r.y. on mets\u00e4stysseura, joka tiedet\u00e4\u00e4n melko hyvin l\u00e4pi valtakunnan.  Tunnetuksi sen ovat tehneet seuran  j\u00e4senten kilpailumenestys, seuran j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t kilpailut ja koirakoetoiminta.  Naapuriseurojen kanssa seurallamme on hyv\u00e4t suhteet.<\/p>\n\n\n\n

Voimme olla kiitollisia niille ahkerille seuramme j\u00e4senille, jotka itse\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ovat tehneet erilaisia talkoita rakennuksia rakentaen, niit\u00e4 kunnostaen, kilpailuja j\u00e4rjest\u00e4en ja niiss\u00e4 toimihenkil\u00f6in\u00e4 toimien, hirvilavoja rakentaen jne.  Tuo aktiivinen joukko ei ole seuran j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n verrattuna suuri.  Osa n\u00e4ist\u00e4 aktiiveista on jo siirtynyt tuonpuoleisille mets\u00e4stysmaille, ja heit\u00e4kin muistamme l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 ja kiitollisuudella, kuten my\u00f6skin kaikkia i\u00e4isyyteen jo siirtyneit\u00e4 seuramme j\u00e4seni\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yksi ongelma seurallamme kuitenkin on.  Sen j\u00e4senten keski-ik\u00e4 on korkea. Viel\u00e4 se ei tunnu merkitt\u00e4v\u00e4sti seuran toiminnassa, mutta muutaman vuoden kuluttua tilanne on jo huonompi.  Nyt meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 mietti\u00e4,  mist\u00e4 seuraan saadaan nuoria ja aktiivisia j\u00e4seni\u00e4,  jotka jatkaisivat ja kehitt\u00e4isiv\u00e4t edelleen maineikkaan seuramme toimintaa.  Mik\u00e4 olisi se vetovoima, jolla saisimme  nykyisen \u201dk\u00e4nnykk\u00e4sukupolven\u201d aktiivisesti  mukaan joukkoomme?  T\u00e4st\u00e4h\u00e4n toimintaa olisi hyv\u00e4 jatkaa.  Ellei siin\u00e4 onnistuta, on mahdollista, ett\u00e4 mets\u00e4stysseuroja joudutaan jatkossa yhdistelem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Vaikea kysymys.  Rehellisyyden nimess\u00e4 on todettava, ett\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n historiikin kirjoittaja itsekin joutunut joskus miettim\u00e4\u00e4n harrastuksensa mielekkyytt\u00e4, kuten esimerkiksi l\u00e4htiess\u00e4 loppusyksyst\u00e4 perjantai-iltoina t\u00f6iden j\u00e4lkeen ajamaan Etel\u00e4-Suomesta Niinim\u00e4elle viikonlopun hirvireissulle yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n viimeisi\u00e4 tiukassa olevia hirvi\u00e4,  p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6viikon rasitukset, alla joskus viimeisill\u00e4\u00e4n olevat kes\u00e4renkaat, kelin vaihdellessa sateesta j\u00e4iseksi, pime\u00e4n tien nielaistessa auton valot enimm\u00e4kseen, pyyhkij\u00f6iden tehdess\u00e4 kalvoa tuulilasiin, dieselin nakuttaessa unettavasti…Ja kun perill\u00e4 odottaa kylm\u00e4 torppa  jota on l\u00e4mmitett\u00e4v\u00e4 pikkutunneille, ja kun her\u00e4tys on aamulla kuudelta ja pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n hirven j\u00e4lki\u00e4…Ja kun sunnuntai-iltana on palattava takaisin…<\/p>\n\n\n\n

Mutta on se mielekkyys kuitenkin aina l\u00f6ytynyt porukan yhteishengest\u00e4, yhdess\u00e4 tekemisen ilosta, mets\u00e4styksen j\u00e4nnityksest\u00e4 viel\u00e4 kaikkien n\u00e4iden vuosien j\u00e4lkeenkin ja huumorista, joka kukkii kodalla kaikista parhaiten.<\/p>\n\n\n\n

Syyskuussa 2022<\/p>\n\n\n\n

Esko Heinonen<\/p>\n\n\n\n

Niinim\u00e4en Korpi-Veikkojen j\u00e4sen<\/p>\n\n\n\n

p.s.  Sattuipa kerran niin, ett\u00e4 kun olimme kokoontuneet kodalle mets\u00e4styst\u00e4 varten tuli sinne riistanvartija.  Siin\u00e4 hetki rupateltiin,  ja riistanvartija kys\u00e4isi meid\u00e4n koirista.  Intouduimme kehumaan Vekkua, jolla oli niin tihe\u00e4 haukkukin, ett\u00e4 per\u00e4ti 150 kertaa minuutissa.  T\u00e4ll\u00f6in muuan mies porukastamme sanoi pieni virne suupieless\u00e4\u00e4n, ett\u00e4  \u201dsuurin piirtein tuohon se minunnii vaimo  parraimmillaan pystyy.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

NIINIM\u00c4EN KORPI-VEIKOT R.Y. 1962 – 2022 Historiikki Yleist\u00e4 Viel\u00e4 1950-luvulla ja 1960-luvun alkupuolella mets\u00e4stys koettiin melko vapaaksi.  Mets\u00e4stysaikoja noudatettiin, mutta riistam\u00e4\u00e4rien ja mets\u00e4stysalueiden suhteen ei oltu kovinkaan tarkkoja.  Meininki oli sellainen, ett\u00e4 jos joku ei ollut erityisesti kielt\u00e4nyt mets\u00e4styst\u00e4 maillaan … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-259","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.korpiveikot.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/259","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.korpiveikot.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.korpiveikot.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.korpiveikot.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.korpiveikot.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=259"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.korpiveikot.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/259\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":262,"href":"https:\/\/www.korpiveikot.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/259\/revisions\/262"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.korpiveikot.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=259"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}